Kausi on sitten lopussa myös Terolla. Päätöskisat eivät jättäneet ketään kylmäksi, sillä herra Pitkämäki oli loppuun asti todella vakuuttava. Olen käyttänyt ylistyssanoja Teron kaudesta jo hurjan paljon, joten tällä kertaa toivotan miehelle vain hyvää lomaa! Sunnuntaina oli hienoa seurata tv-ruudusta kilpailua Tukholmasta. Katsoja näki lähes kaikki heitot suorana lähetyksenä. Toista oli lähetys timattiliigan päätöskisasta Brysselistä. Teron voittoheitto näytettiin kisan päättymisen jälkeen, ja koko kisasta vain kolme keihässuoritusta. Samaan aikaan näytettiin joka ainut juoksu esittelyineen ja hidastuksineen alusta loppuun asti. Aivan uskomatonta kenttälajien aliarvostamista, sanon minä ja annan kyllä tulenkatkuisia terveisiä IAAF:n suuntaan. No rahaa pitäisi olla taskut pullollaan, että seuraisi kaikki kisat katsomosta eikä tv-ruudusta.
Viime perjantaina tuntui pitkästä aikaa siltä, että osaan heittää keihästä. Tiedän, että se ei pidä paikkaansa, mutta tuntuu hyvältä edes itse luulla niin. Älkää siis tiputtako minua haavemaailmasta :) Päätin ladata yhden omakuvausheittoni tänne, että jotain puhuttavaa riittää teillekin. Tärkeintä itselleni on hyvän tunteen lisäksi se, että taas (kolmas viikko peräkkäin) pystyin heittämään erittäin hyvin. Uudentyyppinen rytmitys ja vauhdin säännöstely tuntuvat toimivat. Laskin juuri, että ehdin tehdä vielä viisi heittotreeniä (joka perjantai) ennen Brasilian reissua. Jos ja kun homma jatkuu samalla tavalla, itseluottamuksesta ei homma ainakaan pitäisi olla Etelä-Amerikassa kiinni. Toinen asia on tietysti se, että lentääkö keihäs siltikään minnekään. Tuon asian murehtimiset jätän sikseen ja yritän keskittyä päivä päivän perään järkevään treeniin.
Syksyn tulon huomaa kyllä kirjaimellisesti meidän puutarhasta, koivikon keskellä kun asumme. Ruohonleikkuri tekee mukavan näköistä polkua vai mitä.
Tänään oli tälläistä asiaa... jatkan taas pian kohta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti