Kesäiset kelit vaihtuivat pipokeleihin. Ainakin eilen, kun mittarissa oli vain 12 astetta plussaa ja kylmä tuuli ujelsi. Vilukissa Kangas ottaa lämpötilan niin vaatiessa kovat toimet käyttöön eli pipo päähän ja hurjasti vaatetta niskaan. Näillä varusteilla pärjäisin mainiosti Jennin heittotreenissä, joka sujui muuten eritääin hyvin.
Virittelyt avauskilpailuuni ovat onnistuneet suunnitellusti. Sopivan pieni jännitysvärinä on kulkenut mielessä ja sielussa tämän viikon. Pientä epävarmuutta tai ainakin kysymyksiä pyörittelen päässäni. Mitä tapahtuu vai taphtuuko mitään, kun valkoinen lippu heilahtaa heittoluvan merkiksi?
En ole puhunut metreistä mitään tähän asti. Nyt on kyllä pakko, kun muutama on kysynyt meneekö 70 metriä avauskisassa. Hah ja vielä kerran hah. Kylläpä keihäänheitto olisi todella helppoa, jos lähes 15 vuoden tauon jälkeen ja tällä ikää saisi sellaisia lukuja aikaan.Siispä kerron omat tavoitteeni avauskisaan. Ne ovat opettajan asteikkoa käyttäen: Välttävä = alle 55 m, tyydyttävä = 55-57.50 m, hyvä = 57.51-59.99 m ja kiitettävä = 60 m tai paremmin. Tuo viimeisin luku on tämän projektin ja koko kesän tavoite. Tunnustan, että joskus talvella haaveissani heitin pidemmälle, mutta realismi on iskenyt päin kasvoja kovalla kädellä...
Kaksi legendaarista asiaa tapahtuu kuitenkin torstaina. Numero ykkösenä tulee se, että heitän samassa kilpailussa poikani Eetun kanssa. Tätä en olisi ikinä uskonut tapahtuvan. Se tuntuu jo etukäteen todella hienolta. Toinen päivää piristivä asia on vedonlyönti Teron kanssa. Tero heittää samana iltana Oslossa. Olemme väsänneet 29 metrin tasoituksella vedon, jossa häviäjä tarjoaa pullakaffeet. Yritän pistää herra Pitkämäen heittämään kovan tuloksen :)
Saa nähdä kuinka monta vamaa "rikkaampana" olen perjantaina... Silloin lisää sanoja peräkkäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti