Laihia oli kakkospaikka, jonne lähdin häpäisemään itseäni. Odotukset penkin alle menneen ensimmäisen kilpailun jäljiltä olivat minimaaliset. Usko oli kuitenkin kova, että mittatikku kaukentuisi Laihialla. Verryttelyssä tuli kohtailen hyvä tuntuma, vaikka mitään pitkää heittoa en saanutkaan aikaan. Herra Pitkämäen plus muiden kannustaessa kisa lähti käyntiin 50,5 metrillä. Vitsinä minulle huudettiin, että kauden paras kun tuli niin piikkarit pois ja kotiin. Jatkoin kuitenkin. Toisella 52.90, neljännellä 54. 10, viidennellä 54.33 ja viimeisellä 53.5 metriä. Kauden paras jatkui siis 4.23 metriä. Vaikka heittäminen oli edelleen teknisesti hakemista ja heitot vieläkin pääkorkuisia, homma meni etiäpäin. Pientä tyytyväisyyttä voin tuntea vielä päivä kisan jälkeen, koska käsi oli jopa yllättävän hyvä eikä saanut siipeensä. Tuntuma on myös sellainen, että selvästi pidemmät heitot ovat aivan nurkan takana. Siispä rojektia eteenpäin ja kisa nro3 suunnitteluun.
Nyt noukkani on lähes koko perheen kera Pihtiputaalla keihäskarnevaaleilla. Yövyimme uskomattoman hienossa Suvannonlahden leirikeskuksessa lähellä Putaan keskustaa. Lasten yöuinnit olivat tietysti pakolliset. Aamutuimaan rantauduimme kilpailukeskukseen, jossa Joanna 7v aloitti heti klo 10. Ensimmäinen virallinen kilpailutulos kirjataan nyt lukemiin 13.51 ja 5. sija alle 9- vuotiaiden sarjassa. Emilia heitti tuntia myöhemmin urallaan 30 metriä 13 v sarjassa. Karnevaalit ovat siis alkaneet Kankaan perheen osalta ennätystehtailussa. Toivottavasti tilanne jatkuu myös Eetun ja Jennin osalta. Juuri nyt paukkuu hurjasti täällä Pihtiputaalla ja menossa oleva kilpailu keskeytettiin juuri.
Koulutuskuviot alkavat huomenaamulla. On mielenkiintoista palata rivikouluttajaksi. Kangas lopettaa lätinän ja menee syömään....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti