keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Sulkapallon kuninkaat? 363 päivää h-hetkeen

Jostain syystä on  päässä pyörinyt muutaman päivän Eppujen Urheiluhullu- kappale, jossa lauletaan sulkapallon kuninkaista. Olen sitä mieltä, että sulkapallo on kyllä kuningaslaji viimeisen päälle, vaikka minusta ei lajin kuningasta saa tekemälläkään. Se tunne, kun saa huippuiskun kenttään, pirullisen lyhyen juuri ja juuri verkon yli tai vaikka puuosumalla pallon kenttään, on kerrassaan huippu. Tähän kun lisää raavaiden miesten hyvän huumorin, tasaiset matsit ja aivan likomärän paidan, voi sanoa kuin Jorma Uotinen: Ei huano...

Vinkkinurkassa sanoisin, että sulkapallo sopii keihään keihäänheittäjälle kuin nenä päähän. Nopeat reagoinnin ja liikkeet sekä ennen kaikkea nopea iskuliike ovat hyvää treeniä. Korostaisin ranteen käyttöä sulkapallossa, jota verrata keihäänheitossa loppuräppäykseen (sisäkierto ranteessa), jolla keihäs pistetään matkaan. Sulkapallossa tämän oppiminen saa hurjasti lisää nopetta sulkaan. En ole myöskään ollut todistamassa yhtään loukkaantumista sulkapallokentällä, joten pidän lajia myös aikasta lailla turvallisena...

Uskomatonta mutta totta, päässä hyrrää aamusta iltaan treenit, mitä seuraavassa harjoituksessa, miten siihen palautuu jne. Elämän ja ajattelun muutos on aikalailla suuri edellisiin kuukausiin ja vuosiin. Palautumisen lisäksi koko ajan enemmän ajutuksiin on tullut myös omatoimisen lihashuollon merkitys ja tekeminen. Olen siis venytellytkin ensimmäisiä kertoja tällä vuosituhannella. Ensi viikolla koittaa seuraava virstanpylväs, kun hierojan penkki kutsuu.

Viikonloppuna lähden SUL:n leirille Pajulahteen Jennin kanssa. Ensimmäistä kertaa käytän leiriä hyväksi myös treenaamiseen, suunnitelmat jo tehty... Voi kun tämä into olisi puolen vuodenkin jälkeen tällä tasolla... Hoen nyt itselleni koko illan: Malttia mies, malttia mies...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti