Olette varmaan kuulleet, tai tunnette jonkun viime tipan ihmisen? Siis sellaisen joka tekee kaikki asiat viime hetkillä, tai oikeastaan ei pysty toimimaan ennen viimeistä hetkeä. Minä olen edellä kuvatun kaltainen olento ja olen tehnyt siitä suorastaan taidetta. Jotenkin viivyttelen asiota aina deadline- päivään , jolloin tartun toimeen. Vaikka tuo kuulostaa kauhealta, yksikään asia ei ole jäänyt tekemättä.
Nyt tuona " seinänä" on toiminut hiihtoloman alku, kun auton nokan on tarkoitus suunnata kohti Yllästä varhain lauantaiaamuna. Piirin ja seuran yleisurheiluasiat, valmennuskuviot sekä kouluasiat on saatava tehdyksi, jotta loma on lomaa. Voinen sanoa, että työt alkavat olla tehtynä. Aina tulee hyvä fiilis siitä, kun saa läjän asioita maaliin. Huomenna kolme tuntia töitä, omat treenit, vielä muutama juokseva asia ja sitten Lapin tunnelmiin: Nunnuka-nunnuka- laeloo....
Minulla on ollut hiihtoviikko niin kotona kuin koulussa. Kuva ylhäällä kertonee, että kelit eivät ole olleet hullummat. Rehtori on kyllä vitsaillut, että pidätetään palkka pois kun saa keskellä päivää auringon paisteessa pitää hiihtotunteja. Itse hiihdin suhteelliset pitkät lenkit maanantaina ja tänään. Maanantaina oli maailman huonoin keli pienessä lumisateessa ja tänään yksi luistavimmista, joten tasapaino löytynee tuolla tavalla. Keskiviikkona tein pitkän peruslihaskuntopiirin, joka maistui todella hyvältä.
Huomenna laitan taas keihäspiikkarit jalkaan. Sitten laitan keihään viikoksi... niin sinne kuuluisaan kainaloon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti