Tuuleton, selkeä +7 astetta ja eletään marraskuun 23. päivää klo 19! Minulle sää sopii vallan mainiosti, mutta onko Suomi(kin) muuttumassa nahkealehtisten kasvien alueeksi. Ongelmaa ei ole kuin pukeutumisen kanssa, lenkille tulee laitettua aivan liikaa vaatetta. Hiki siis virtaa jo ensiaskeleista asti. Taitaa olla huonon kunnon merkki.
Tällä viikolla olen palautellut seuraavasti: tiistaina 20 min lenkin sekä reilun tunnin sulkapalloa, keskiviikkona 1h 40 mi puntin, ja tänään tein 30 min lenkin loikkien sekä 100 metrin vetojen kera kuvassa näkyvällä Viitalankylän pururadalla. Torstaina Teron heittotreenin yhteydessä halu tehdä jotakin kävi ylipääsemättömäksi. Niinpä 4 kg kuula sai Kankaan pojan toimesta (mopon)kyytiä pään yli taakse ja pään yli eteen heitokokeilujen muodossa. Tuli erittäin hyvä fiilis, kun huomasin, että edelliskokeiluista heittäminen oli selvästi parempaa. Totaalisesti eri mies on jo näin lyhyessä ajassa kuoriutunut. Seuraavia viikkoja odotan siis todella innolla.
Taas on mukava ja oikeastaan supermukava viikonloppu tiedossa. Parhaat kaverit (3 pariskuntaa) ja auton nokka kohti Jyväskylää. Semmarimusiikkia, hyvää ruokaa, naurua ja maailman parantamista. Uskon ja toivon, että monta elinpäivää tulee taas lisää viikonloppuna.
Semmarit eli Seminaarinmäen Mieslaulajat on minun yksi ehdoton suosikki pitkältä ajalta. Heidän musiikkinsa ja esiintymisensä on henkivät sitä, millainen haluaisin olla itse ihmisenä: Omaan juttuunsa ja tekemiseensä uskova, posittivinen hullu, huumoritajuinen, yllätyksellinen, energinen ja luova, mutta kolikon toisella puolella syvällinen, herkkä ja tunteensa esiin tuova oman alansa ammattilainen. Minä en pysty olemaan tuollainen, mutta uskon, että Semmarit räjäyttää musiikillaan jälleen kerran tuollaisen pankin.
Ehkä edellinen kertoo millaisilla fiiliksillä ja odotuksilla Jyväskylään matkataan huomenna... Hyvää viikonloppua ja ensi viikkoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti