Jotain maagista siinä on joka kerta, kun pääsee vaihtamaan ajatuksia ja istumaan samaan pöytään Jan Zeleznyn kanssa. Muutaman minuutin päästä kun legendan kaikki saavutuksen unohtuvat, jää jäljelle hänen uskomaton huumorintajunsa ja hänen intohimonsa keihäänheittoon, joka välittyy jokaisesta lauseesta. Hänen ei kuitenkaan tarvitse päteä yhdessäkään lauseessa ja kunnioitusta löytyy meihin tavallisiin maan matosiin.
Eikö kuulostakin ihmiseltä, jonka kanssa yhteistyötä
kannattaa ja on ilo tehdä? Ainakin minulla on tällaiset fiilikset. Yhteistyön
siementä syvennettiin keskiviikkona Ahonkylässä Teron luona ja jatkettiin perjantaina Kuortaneella. Kävimme
läpi tarkasti läpi teknisiä asioita ja Teron leiritystä Janin kanssa vuoden
mittaan. Uskalsin ja tohdin esittää Janille omat ajatukseni ja mielipiteeni
Teron tekniikasta sekä mitä mahdollisesti jatkossa. Jan oli samaa mieltä, joten
yhteistyön jatkon sinetöinti oli helppo asia todettavaksi.
Huumorin kukka lensi myös omaan projektiini kohti veteraanien
MM- kilpailuja. Pyysin nöyrästi, että Jan jättää tuon kilpailun väliin, kun muilla
ei olisi tämän jälkeen kisassa mahdollisuutta. Tähän Jan vastasi, että hän
voisi tulla paikan päälle minun valmentajan ominaisuudestaJ Rion sambatkin saivat
pöydän ääressä kannatusta…
Uusvanhojen sanan käänteiden saattelemana palaan ensi viikolla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti