Kuva kertokoon sen, että homma jatkuu ja ylös- että eteenpäin meihen mieli kurkottavi. Uuden vuoden lupauksia en tehnyt yhtään ainoaa, sillä lupaukset on jo luvattu ja kiveen hakattu syksyllä. Tarkoitus on viedä urheiluprojekti, valmennusvelvoitteet, EPU:n puheenjohtajuus, siviilityö sekä perheen velvoitteet kunnialla ja jämäkästi eteenpäin ja maaliin. Tuossa savotassa on minulla(kin) ihan tarpeeksi tekemistä.
Tällä hetkellä olen treenirintamalla erittäin hyvin mielin. Lepoviikko ja lepopäivät toivat kuoren alta aivan eri miehen esiin. Loppuviikon launtain levon ja sunnuntain palauttavan lenkin jälkeen olivat maanantai sekä tiistai totaalilepopäiviä. Keskiviikkona juoksut ja loikat kulkivat aivan eri malliin kuin edellisellä viikolla. Tänään lepoviikon puntti oli myös onnistunut. Tempauksessa, ylivedossa ylös ja kapeassa penkissä nousi ylös kovimmat raudat tähän harjoituskauteen. Kuvassa yksi keskivartaloliike jota pidän tehokkaana ja tykkään myös tehdä eli jalat leuanvetotankoon ilman heiluntaa.
Levon merkitys tuli jälleen esille minun tekstissä. Toki ikäkerroin pitää ottaa huomioon kun lepomäärästä keskustellaan, mutta ikään katsomatta oikea tehoharjoitteiden, palauttavien harjoituksien ja levon suhde on elintärkeää. Tämän tajuaminen, vielä yksilön ehdoilla, tekee valmantamisesta ja valmentautumisesta haasteellisen. Totean tähän vielä yhden lempilauseistani: Keskitietä kulkemalla keskikertaisia tuloksia. Eli äärirajoja pitää hakea, niin kovia tehoharjoituksia että kevyitä palauttavia harjoituksia kuin lepoa. Tekemällä aina ns. mukavuusalueella kehitys ei ikinä ole parasta mahdollista.
Ole puhunut tällä erää, ugh! Jatkan viimeisistä lomapäivistä nauttimista....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti