Etelä-Afrikan loppuhöyryt - 218 päivää hetkeen

Perjantaiaamulla (19.3.) ei jostain syystä uni tullut silmään klo 7 jälkeen. Ehkä syynä oli tuleva oma keihäiden ulkoilutus. Ennakkoaavistelut katastrofista osui oikeaan, sillä käteen kipeää enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vaikka kuinka yritin peitellä pettymystä, pattiin osti todella rajusti. Leikki siis loppui kuin kanan lento.

Iltapäivällä muu porukka lähti kalastusretkelle, ja minä jäin suosiolla kotimieheksi. Ajatuksena oli nukkua kunnon päiväunet, mutta niin kuin tilauksesta siivoojat valtasivat kämppämme. Tunnin ulkosalla oleilun jälkeen en ajatellutkaan enää nukkumista vaan ryntäsin juosten kentälle katsomaan onko miehestä enää mihinkään. Pienellä agressiolla kuulat  lensivät kauden parhaimpiin tuloksiin. Se antoi edes jonkinlaista tyydytystä erittäin huonosti menneisiin viikon Etelä-Afrikan treeneihin.

Päivällisen aikana alkoi paukkua oikein kunnolla. Ukonilma jatkui koko yön. Huvittavinta oli kun klo 2 yöllä  ukkonen paukahti todella lujaa talomme päällä, minä sekä Pentti oli tasan yhtä aikaa pystyssä. Takaraivossa mietitytti, että jatkuukohan sateet myös tulevana kilpailupäivänä. Tässä suhteellisen valoisa kuva keskeltä yötä:

Niin kuin yleensä ukonilma meni ohi yön aikana ja lauantain kilpailupäivä aukeni pilvipoutaisena. Klo 12 alkavaan kilpailuun ei tarvinnut liian aikaisin lähetä, sillä stadionille oli alle 10 minuutin matka autolla. Klo 10.45 lähdimme kenttää kohti ja aurinko alkoi jo kuumentaa kovasti. Samalla kuitenkin tuuli tyyntyi koko, ollen kilpailun aikana jo lähes nollatuuli. Verryttelyheitot sujuivat jo erittäin hyvin ja ennakoivat hyvää kilpailua. 2013 kisat alkoivatkin todella komeasti 85 metrin ylityksellä. Toinen ja kolmas olivat huippuheittoja, jonka jälkeen jalat eivät kuljettaneet miestä enää yhtä terävästi. Silti tulosarja säilyi loppuun asti hyvänä. Kuvia ja nimikirjoituksia otettiin myös tämän kisan jälkeen jonkin verran. Silti olimme jo kotosalla klo 13.30, jolloin oli vuorossa päivän ainut puhelinhaastattelu Suomeen. Huippukisan jälkeen oli mukava hymyillä Etelä-Afrikan auringon kanssa kilpaa ja antaa rentoja lausuntoja. 

Iltapäivän tuntien aikana kävimme Teron kanssa läpi loppuleirin treenit ja itse valmistelin itseäni henkisesti pitkälle lennolle. Laukkujen pakkaamisen jälkeen ehdin vielä viimeiselle päivälliselle, jonne tulivat myös Ruuskasen Antti ja Moilasen Tuula. Pitkä kotimatka kulki yölennon kautta Amsterdamiin, josta neljän tunnin odottelun jälkeen lento Helsinkiin. 25 tunnin matkan jälkeen oli väsyneenä Seinäjoella. Seinäjoella minut toivotti tervetulleeksi vaimo, paukkupakkaset ja erittäin hienot revontulet.

Paluu arkeen on tapahtunut kohtuullisen mukavasti. Kroppa tuntuu nyt viime viikon monien käsittelyjen jälkeen erittäin hyvältä. Jatkan siis omaan treenimatkaani, vaikka turpiin on tullut. Treeniin innostaa erityisesti huomenna alkava SUL:n keihäsleiri Kuortaneella. Tästä on jotain jatkokertomusta tiedossa viikonlopun aikana.