Muutama tunti sitten tipahdin kuin taivaista keskelle sellaista ihmispaljoutta, jota en muista kokeneeni koskaan. Hotellini sijaitsee aivan Porto Alegren ydinkeskustassa. Luulin, ja tai olin kuullut väärin, että saavun suhtkoht pieneen kaupunkiin. Todellisuus on kuitenkin toista. 1,5 miljoonaa ihmistä on pakkautunut pienelle alueelle. Kaupungin kartta kädessä ihmettelin maailman menoa ja tein päätöksen, että 100 metrin jälkeen Kankaan poika palaa takaisin hotellihuoneeseen. Pitkän matkan jälkeen kun ei jaksanut keskittyä, ihmispaljous haittasi enkä itse asiassa ollut menossa minnekään. Valitsin hotellin sillä perusteella, että tiesin suomalaisten majoittuneen tähän hotelliin. Hotellin aulassa näinkin lyhyen ajan sisällä kolme muuta keihäänheittoon osallistuvaa suomalaista. Heiltä sain koordinaatit huomista varten.
Istuin reilun vuorokauden aikana 16 tuntia lentokoneessa, kolmella eri pätkällä. Pisin lento oli Lontoosta Sao Pauloon, joka kesti 11,5 tuntia. Tavoite oli, että saisin unta tällä lennolla, sillä muuten pää on sekaisin monta päivää. Erinomaiset jalkatilat, hyvä kirja, pari elokuvaa näytöltä, pari lasia punaviiniä ja oikea nukkumaanmenoaika saivat aikaan, että suunnitelma onnistui. Suomen aikaan klo 3 pistin silmiä kiinni ja klo 9.30 heräsin. Kaikkien aikojen ennätys lentokoneessa nukkumiseen oli syntynyt.
Vaikka unet olivat hyvät ja olin suhteellisen pirteä, klo oli vasta 5.30 aamulla, kun laskeuduin Brasiliaan. Sitten alkoi tuloreissun pisin ja tympein odotus, kähes kuusi tuntia Sao Paulon kentällä. Välillä tuntui, ettei tuo aika ei lopu koskaan, mutta kun olin päässyt matkakirjassi Lars Kepler: Tulitodistaja 600 sivulle, pääsin vihdoin viimeiselle lyhyelle pompulle tänne Porto Alegreen. Porto Alegressa seurasin ruotsalaista veteraaniurheilijaa, eikä aikaakaan kun olimme junalla kaupungin keskustassa.
Silmiä saan vielä hieroa muutaman tunnin ennen kuin annan luvan itselleni käydä yöpuulle. Huomenaamulla matkaan varmistamaan osanottoni. Suunnitelmat ovat täsysin auki mitä muuta sitä tulee tehtyä huomenna. Ihan itseäkin jännittää... Tästä kirjoittelen ja otan vähän parempia kuvia sitten huomenna. Pysykää kanavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti