Kolmen kohokohdan päivä on takana. Ensimmäinen sellainen oli heittopaikkaan tutustuminen yhdessä Huotilaisten kanssa. Isä- Teuvo ja poika- Tommi näkyvät alla olevissa kuvissa. Sogipa- nimeä kantava stadion ympäristöineen on kaupungin kentistä hienoin kaikkien mielestä. Heittopaikka oli kyllä puolestaan kaukana hienosta. Epätasainen ja paikattu tartan oli hyvä käydä katsastamassa. Me löysimme ajolinjat vauhtijuoksueen oikeaan reunaan. Pari vauhtijuoksua tuli kokeiltua. Näytti askelmerkki toimivan tälläkin mantereella. Maanantaina sitten on vuorossa paluu tälle kentälle. Erinomaiset kahvit Sogipassa olivat huippujuttu. Kahvilla jos millä se oikea keihäsfiilis löytyy.
Päivän toinen kohokohta oli M35- sarjan keihäskisan seuraaminen Cete- kentällä. Sami Salo (kuvassa vasemmalla) otti MM- hopeaa. Olin matkassa yhdessä Vesa Mäkilä (kuvassa oikealla) kanssa, joka heittää täällä samassa sarjassa. Näihin herroihin olen tutustunut tällä matkalla ja tehty joka päivä yhdessä jotain. Kilpailu rauhoitti mieltä sillä tavalla, että oma tekemiseni sai uudet mittasuhteet. Meinaan sitä, että ei täällä heitellä 70 metrisiä vaaan omalla tasolla voi jopa pärjätä. Muuten Sami MM- hopea saa uudet mittasuhteet, kun kerron, että miehen polvi leikattiin juhannuksen jälkeen ja neljään kuukauteen ei ollut lainkaan heittoja ennen tätä päivää. Olisko tuo sitä suomalaista sisua?
Kolmas kohokohta oli saada omat treenini päätökseen hyppy- ja juoksutreenillä. Paikka treeniin oli eksoottinen, kun suoritin sen lähellä olevan puiston laitamilla, jonka reunasta aidan takaana alkoi teollisuusalue. Treeni sujui erittäin hyvin. Tärkein singnaali oli se, että jalat pelasivat mainiosti. Oikeastaan koputtelen koko ajan tässä puuta, sillä kaikki asiat ovat jopa liian hyvin.
Huomenna kynä puhuu taas kuumasta Brasiliasta. Huomiseksi nimittäin on luvattu 32 asteen lämpöä. Kilpailuun valmistautuva ei vaan siitä paljon hyödy eikä nauti... Muutama kuva vielä lisää:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti